You would somersault in sand with me

Mä ikävöin aurinkoa. Ihan järkyttävän paljon. Ja mulle ei riitä tää kaunis, kylmä talvi-aurinko, vaan mä tarkotan sitä lämmintä aurinkoa, joka piirtää mulle pisamia naamaan ja porottaa kuumana ihon ruskeaksi. Koska tänään ikävä kasvoi ylivoimaseksi, niin mun oli pakotettava itseni miettimään arkipäivän iloja ja aloin selailemaan meidän syysylomakuvia Kreikasta. Listaan nyt tänne kuvien sekaan sellasia asioita, joista tulee satavarmasti edes vähän parempi mieli, niin voin täältä aina käydä hakemassa voimia kaamosmasennuksen nujertamiseen. u___u

Zero 7 - Somersault

Meetvurstileivät ja meidän uus toastikone (<3___<3). Jogurtit, varsinkin banaanijogurtti. Uusi täydellinen rakkausvaate. Kausikortti Esportiin jumppailemaan. Kuuma rantahiekka ja auringon paahde niskassa. Onnistunut ranskanletti. Marsipaani ja laskiaispullat, yhdessä ja erikseen. Ne kerrat kun löytää talvitakin taskusta sinne unohtuneen vitosen setelin, tai kun luulee että lompakossa on euron kolikko, ja se onkin kakkonen.



Maailman parhaat kaverit. Se tunne kun tajuaa laskeneensa jonkun yhtälön ihan oikein ihan ite (nerdy :-D). Lihavat oravat, ja ne aamut, kun voi seurata niiden tasapainottelua kapealla oksalla (ja parhaina aamuina nauraa kun ne tipahtaa lumivyöryn mukana maahan). Vaaatekaupasta poistuminen täydellä lompakolla vs. vaatekaupasta poistuminen täydellä ostoskassilla.



Kun pahimmassa herkkuhimossa löytää laatikonpohjalle unohtuneen, kuivuneen suklaakeksin. Oma järjestelmäkamera <3___<3. Kotihousut. Hiusten raidottuminen auringossa. Ben&Jerry's Chocolate Fudge Brownie. Treenistä kipeytyneet lihakset (se siis toimii !!). Kynsilakat. Se oranssi meloni ja avokadot.



Pisamat. Kun ipodin shufflella tulee monta sen hetkistä lempparia putkeen. Se, kun voi itekseen hihitellä koko päivän jollekin, joka liukastui tosi hölmön näkösesti :-D. Hyväntuulinen pikkusisko. Kun keskiviikkoaamusin kolahtaa luukusta viikon piristysruiske, Aku Ankka. Ne iloisten iltojen jälkeiset aamut, kun maailma ei keinukaan silmissä. Juustohampurilaiset, varsinkin niiden liian iloisten iltojen jälkeisinä päivinä.



Kun maha viikon tauottoman mätön jälkeen murahtaa ensi kerran nälästä. Ne päivät, kun hiusten pyörrekohta on yhteistyöhaluinen. Täydellinen huulirasva (found!). Loistavan lahjaidean keksiminen (toteutus onkin sit täysin eri juttu). Oma lempihajuvesi. Uudet bikinit. Ja ne ihanat vanhat bikinit, jos niihin vielä mahtuu. Kun aamulla herää jonkun muun herätyskelloon ja tietää, ettei itse tarvii vielä nousta.



Kun kynnet kasvaa eikä vaan liuskoitu. Rusketusraidat. Ne aamut kun herää paistetun pekonin hajuun, ja joku on kerrankin osannut käristää ne tarpeeksi tummiksi (en tiedä mitään karmeempaa kuin liian vaalee pekoni). Kun huomaa, että ylensyönnistä turvonneesta naamasta alkaa taas erottaa poskipäät ja mahasta vatsalihakset. Kun keväällä ekan kerran huomaa, että tarkenee ulkona ilman takkia.

yellow cab, gypsy cab, dollar cab, holla back

Jay-Z - Empire State of Mind (feat. Alicia Keys)

No tänää se oli! Se kamala matikan preli. Ja jos mä sain tehtyä ne tehtävät oikein niin oli jopa aika helppo koe. Kiva, nyt ihan varmasti tulee ylppäreihin joku ihan tappokoe kun tää oli niin iisi... no, sitä ootellessa oon laatinut itelleni lukusuunnitelman, psykaa ja matikkaa ^___^ Jei... ! Huomenna alkaa neljäs jakso, jonne oon valinnu kokonaisen kurssin, nimittäin kemia2, ei mitään muuta, meaning että mulla ei siis oo koulua keskiviikkosin eikä perjantaisin. Sick?! Lol, no veikkaan että noi kertauskirjat laulelee seireenisinfonioitaan niin kutsuvasti, että mä kyllä keksin käyttöä noille "vapaa"päiville.

Tänää kuitenki palkitsin itseni neljän tunnin hullusta matikka-aherruksesta, kiertelin Ginassa ja hain stokkalta kasan avokadoja, joita oon viime päivinä syöny niin paljon että kieltä alkaa jo poltella. Jäädyin muuten melko pahasti kun katoin sitä punnituslapuketta – oonko ainoa kenen mielestä 14 euroa kahdeksasta avokadosta on puhdasta riistoa?? Anyhow, oon löytänyt viime aikoina aika ihania juttuja kaupoista, myös sellasia joita oikeesti tarviin. Tai oikeastaan tääkin on makuasia; jos mulla on kaappi täynnä farkkuja, niin tarviinko oikeesti just-tällaset-makeet-mustat farkut? Tietysti!

 Hihaton teeppari Ginasta 19,90e

 Maailman söpöin ja mielialaa kohottavin röyhelömekko myös Ginasta 24,90e + haaroittuneet latvat, priceless

 Zarasta superjoustavat mustat farkut 35,95e, joissa on tollaset makeet polvikuviot, ja "epoleteilla" koristeltu 3/4-hihainen raitapaita 19,95e

Näiden lisäks oon hankkinut myös Ginasta (ylläri) kauan kaipaamani vaaleet farkut, joissa on vieläpä vetskari lahkeensivussa, hintaan 49,90e. Sitten kun joskus ehkä jaksan nappasta kuvia kun ne on päivän asussa, niin ne näkee niistä sitten :-)
Ja ainiin, megaylläri on jääny sanomatta, mä oon nimittäin nykyään jumppa- ja salikortin ylpeä omistaja! Ja tää on iso juttu ihmiselle joka lähes ylpeili sillä, ettei oo eläessään edes käynyt kuntosalilla. Eiku oonhan mä, poljettiin Ilon kanssa kerran 15min kisiksen kuntopyörillä :-D Eli tältä tasolta lähetään. Mut oon tosta niin hype, ja onhan se ihan eri asia vedellä hyvän musan ja ohjaajan tahtiin kiertopotkuja uusissa Niken trikoissa ja pinkeissä tennareissa ^___^

Nyt oon vetänyt jumppien päälle mahani täyteen salmiakkia ja meen nukkumaan, huomenna muistan kaikkia uuden jakson parissa ahertavia lämmöllä ja nautin vapaapäivästäni. Matikankirjan, laskimen ja harpin kanssa. Mihinkäs sitä nykyiset parhaat kaverinsa feidais :-D

Joo tää on hyvä, taiteellinen \o/

500 days of agony

Jos otsikosta ei vielä voinu päätellä, niin tähän väliin pieni ajankohtainen briiffi; yo-kokeet ja ne ihanat prelit on ihan just nyt kohta, eli matikan preli tarkalleen ottaen ens tiistaina. Se on ollut nyt piikki mun lihassa viimeset kaksi viikkoa, jotka oon oikeastaan maatunu neljän seinän sisällä laskimen ja matikankirjojen alle. Mä laiskana fiksuna tyttönä päätin tehdä lukion neljässä vuodessa ja siitä sit kova yritys ekalla kerralla lääkikseen. Lakin saan siis keväällä 2011, joten mä sain jaettua kirjotukseni kolmeen kertaan; k-10 matikka ja psyka, s-10 enkku ja bilsa, ja k-11 äikkä ja kemia. Voin vaan kuvitella niiden helvetin jotka kirjottaa nyt tyyliin loput viisi ainettaan!

Ulkona on viime aikoina ollu tosi kaunista ja näillä kuvilla sais helposti turistit uskomaan, että me oikeesti kohdataan koulumatkoillamme jääkarhuja ja muita jänniä napapiirin otuksia. Mutta olkoonkin kuinka kaunista, niin mua ei lumihuurteiset puut enää kauheesti innosta. Vaikka mä koen itseni optimistiksi, niin kyllä mun mielessä enemmän pyörii joukkoliikenteen vee-ittumainen aikatauluista lipsuminen, hengenvaarallisen liukkaat tiet, umpeen auratut oikopolut bussipysäkeille (kiitti vaan), punottava nenä ja sähköset hiukset. Ja vaikka tänä talvena oonkin löytänyt suht ihanat jättitakit ja -kengät joissa tarpoa, niin, believe me, kyllä mä ne ilomielin vaihtaisin pariin bikineitä ja ballerinoja!

Onneksi siis pahin pimeys ja kaamos on jo ohitettu ja väitetään, että valoisa aika on kokoajan pitenemään päin. Mä en ole vielä mainittavaa muutosta huomannut mielialassa tai vuorokaudenajoissa, mutta tajusin just, että eletään jo helmikuuta! AYE ja voitontanssi, kohta ollaan jo maaliskuussa jolloin aurinkoakin yleensä näkee jopa tunnin-pari päivässä <3___<3 Toisaalta oon nyt ihan tosissani pyrkinyt elämään mun uuden nerokkaan mottoni, nimittäin "Today is a perfect day for a perfect day", mukaan. Kiehtova ja yksinkertanen ajatus, jokaisesta päivästä vois tehdä ellei täydellisen, niin ainakin mukiinmenevän kun vaan päättää niin. :-) Ton ajatuksen pohtiminen on muuten pelastanut pari aamua, kun oon sokkona rämpinyt polveen ulottuvissa kinoksissa ja takamus liukastumisista hellänä rojahtanut bussinpenkille. Ei ihan turha motto siis!

Mun viime päivät on rajottunu lähinnä noihin tunnelmiin. Koeviikon päiväohjelma on ollut suurin piirtein herätys - matikankirja auki - aamupala - matikkaa - turhautuminen ja välipalaa - matikkaa - sata vessa- ja muuta välipalataukoa - matikkaa - nukkumaan - herätys - matikkaa... you get the picture. Onneks on äidit ja muut jotka voi ilahduttaa tuomalla lempipizzaa <3___<3

 

Mun keskittymiskyky on luokkaa katastrofaalinen ja muutenkin mulla on erittäin alhanen kyllästymiskynnys, niinkun kuvasta vois päätellä... ei tainnut mennä toi yhtälö ihan nappiin! Toisaalta oon aina tykännyt matikasta ja pärjänny siinä hyvin, eli ei tää ihan kuolemankamppailua kuitenkaan ole – lähinnä mun kestävyyden ja keskittymiskyvyn äärimmäistä rasitusta ^___^ Onneks on jogurtit, ilman niitä ei elämä ala. Mietin muuten yks päivä kaikkia muitakin juttuja, mitä ilman elämä olis aika harmaata. Vois heittää niistä listaa tänne joku päivä... eli todennäköisesti jo hyvin pian kun yritän vältellä noita kertauskirjoja. We'll see! Mutta nyt vihdoin unta kaaliin, alla tän kuukauden aamujen pelastaja. Mä en vain voi murjottaa kun toi rätisee kuulokkeista ^___^ Mulla ei siis ole hajuakaan mitä tossa selitetään, mutta biisi toimii. Sitä paitsi, miten voisin olla tykkäämättä jostain, jonka videossa on ihan Güntherin näkönen mies moottoripyörän selässä hokemassa "fuck, fuck"! n___n'

Mofeta & Jerre - Bättre i Berlin (bongauksesta respektit Outille)